Elokuvateatterin kulta-aikaa

Hiljattain radiosta kuului uutinen, että 2012 oli kaikkien aikojen parhaisiin lukeutuva elokuvavuosi. Tämä siis ei tarkoita sitä, että elokuvat olisivat parempia kuin ennen (laadullinen kriteeri), vaan että ihmiset kävivät elokuvissa enemmän kuin aiempina vuosina (määrällinen kriteeri).

Aluksi uutista voi ihmetellä kun ottaa huomioon, miten surkeaa elokuvatarjonta oli viime vuonna. Olihan siinä pari valopilkkuakin, kuten Prometheus ja Hobitti, mutta muuten elokuvat vaikuttavat tulleen yhä massatuotantoa muistuttavammiksi. Siten elokuvissa käynti tuskin selittyy pelkästään hyvillä leffoilla.

Illuusiota valkokankaalla

Selitys löytyy, kun muistetaan, että elokuvat todellisuudessa ovat illuusiota. Kun kuva tulee valkokankaalle, ihmisen silmä vaatii tietyn ajan kuvan havaitsemiseen tietoisella tasolla. Siten kuvien väliin on jätettävä jonkin verran tyhjää "mustaa" tilaa, jotta -ironista kyllä-, kuvien liike vaikuttaisi luonnollisemmalta. Hieno lyhenne ilmiölle on FPS, englannin kielisistä sanoista frames per second.

Ihmisen FPS-luku on noin 10-12 kuvaa per sekunti. Tämän määrän ihminen voi nähdä kuvia sekunnissa havaitakseen kunkin yksittäisen kuvan yksittäisenä. Elokuvateollisuus käyttää FPS-lukua 24. Tämä tarkoittaa, että ihminen näkee kuvat yhteen sulautuneena liikkeenä. Esimerkiksi sudenkorento näkisi tuossa vain erillisiä, nykiviä kuvia, koska sen silmät pystyvät korkeampaan erotteluun.

Elokuvissa käynnille onkin selityksenä se, että olot Suomessa ovat menneet arkielämässä niin masentaviksi, että ihmiset hakevat vaihtoehtoista todellisuutta elokuvateatterista. Valkokankaan (surkeakin) illuusio voittaa kovan arjen vaatimukset. Toisaalta ihminen on sosiaalinen olio, joten monet saattavat mennä nimenomaan elokuvateatteriin, koska siellä on seuraa. 

Elokuvissa käyntiä ei voi kustannussyillä perustella. Yksi lippu maksaa nykyään vähintään 8,5 euroa Finnkinolla, jolla on sentään monella paikkakunnalla paikkakuntakohtainen monopoli. Saman elokuvan voi ostaa muutaman viikon päästä noin 20 eurolla, puolen vuoden päästä noin kuudella eurolla ja vuoden kuluttua sen näkee telkusta ilmaiseksi.